lauantai 13. lokakuuta 2012

mokan päivä

Hyvää kansallista epäonnistumisen päivää!

Tänään päiväni on ollut onnistunut, sillä erittäin moni asia, jota yritin, epäonnistui jollain tasolla. Ei kuitenkaan kovin pahasti, joten näkisin, että epäonnistumisen päiväni on varsin onnistunut! Mielestäni tarvitsemme enemmän päiviä, jolloin saa vapaasti epäonnistua. Se tosin olisi epätehokasta, sillä epäonnistumisten jälkeen annoin itselleni luvan puhua puhelimessa ja koneilla lopun päivää.

Tänään luin väitteen, että Suomen rikoslaissa ennustaminen on ollut kiellettyä aina vuoteen 1999 asti. Repikää siitä!

Haluan tällaiset, mutta en tiedä mistä niitä saa:

tiistai 9. lokakuuta 2012

tuplaneliöiden sisäpuolelta

Uusi uljas asunto! Ollut jo yhdeksän päivää, mutta enpähän ole saanut hehkutettua. Mikään ei vielä ole oikein löytänyt paikkaansa, mutta kiirettä en toisaalta jaksa asian suhteen pitääkään. Tie sängyn, jääkaapin ja ulko-oven välillä on raivattu vapaaksi, se riittää toistaiseksi.

Olen ylläpitänyt naapurisopua hienosti! Ensi töikseni laitoin vihaisen lapun hissiin, että kuka on vienyt minun varastokoppini. Yhden virallisen huoltomiehen lähettämän sähköpostin ja kuuden päivän jälkeen sain soiton, että varastohäkkini on pian tyhjä. Hienoa. Tämän lisäksi seinänaapurini kuulemma vihaa haitarimusiikkia (tai ainakin minun soittoani). Hän kertoi sen facebookissa, minä kuulin sen kavereiden kautta. Onneksi olkoon! Elämäsi tulee olemaan helvettiä!

Täällä tuntui heti kodilta. Se saattoi johtua kamalasta määrästä tavaraa tai ympäröivistä ihmisistä. Sain muuttoavuksi laskujeni mukaan 22 ihmistä. Tunnen ihania ihmisiä! Lisäksi ikkunastani näkyy posankka mikä on tietysti äärimmäisen hieno yksityiskohta.

Muuton yhteydessä tavarahävikki oli yllättävän pientä. Toinen bonsai otti tosin nokkiinsa ja tiputti lehtensä. Se saattoi johtua siitä, että en muistanut kastella sitä viikkoon. Mokomakin nirppanokka, taistelubonsai vain innostui pienestä kuivasta kaudesta.