miehinen nimi.

Facebookista pongasin haasteen: kirjoita SäPutken hakukenttään toinen nimesi ja jaa ensimmäinen tulos kanssamme. Niinpä leikittelin ja etsin millainen olen laulujen pohjalta.

Löytyi Kersantti Karoliina.
Löytyi Kaisa on natsi.
Löytyi pelkkä Kaisa. Laulun mukaan minua tanssitettiin.
Löytyi Kaisa meni diskoon.
Löytyi Kaisa pieni, jonka mukaan Kaisa ei ymmärrä.
Löytyi Kaisa Varis, joka kertoo jostain toisesta.

Johtopäätös: olen äijä, joka tanssii. Nimi on enne, ehkä. Karoliina ei lauluissa juuri SäPutken mukaan esiinny, mutta tuon perusteella Karoliina on vahva nimi. Kaisa sen sijaan bilettää, herättää huomiota ja toisaalta on kai jollain tavalla alistuva. Tulkintatavasta riippuen tietysti.

Enää kaksi päivää töitä!

uusi vuosi kahdesti vuodessa

Tänään mietin uutta vuotta. Minulle vuodessa on kaksi uutta vuotta. On varsinainen vuodenvaihde ja sitten on syksyn alku. 

Uuden lukuvuoden alku määrittää minulle vuoden. Se on uusi alku. Lukuvuoden alussa teen enemmän lupauksia kuin vuodenvaihteessa. Lupaan parantaa tapani opiskeluiden suhteen. Lupaan tutustua ihmisiin enemmän. Lupaan huomioida ihmisiä enemmän. Lupaan käydä enemmän sukuloimassa. Lupaan urheilla säännöllisesti. Lupaan siivota useammin. Eivät ne koskaan toteudu. 

2 viikon ja 6 päivän päästä alkaa uusi lukuvuosi. Tänään päätin, että puhdistan pöydän ennen sitä. Konkreettisesti ja kuvainnollisesti. Teen kaikki kevään aikana Viagra-muistilappuihin kerääntyneet rästitehtävät. Tai ainakin kaikki ne, jotka ovat muistuttamisen arvoisia. Siivoan. Haluan tulla takaisin lomaviikolta siistiin kotiin. Lapsena asuntoautoreissulta palatessa kotona oli aina kiiltävän siistiä. Siistimpää kuin milloinkaan muulloin koko vuodessa. Iskä aina siivosi kun me olimme muualla. Se oli kotiinpaluussa silloin parasta. Nyt haluan samanlaisen olotilan, joten kahden viikon aikana aion saada asuntoni nätiksi.

Tänä vuonna en lupaa mitään. En koskaan pysty pitäämään lupauksiani elämän parantamisesta, joten tänä vuonna en edes lupaa mitään. Tänä vuonna annan intuution johdattaa ja katson minne päädyn. Ei se varmaankaan mitään muuta, mutta voin silti suhtautua asioihin rennommin. Kun ei tämä elämä ole vakavaa.

Varsinainen vuodenvaihde on sekin kyllä minulle merkityksellinen, mutta eri tavalla. Silloin mietin mitä edeltävä syksy on tuonut tullessaan. Mitä vuoden aikana on tapahtunut? Vuodenvaihde on virstapylväs, jolloin katson taaksepäin ja eteenpäin, mutta en niinkään muista juuri sitä hetkeä. Vuodenvaihteessa raportoin itselleni mitä tuli tehtyä ja mitä haluaisin jatkossa tehdä. 

Vuodenvaihde on ympyrän huippu, lukuvuoden alku on ympyrän aloitus, lukuvuoden loppu on ympyrän päätös. Kesä on katkoviivaa alun ja lopun välillä. Kesällä en osaa käyttää kalenteria ja unohdan mitä olen luvannut ja kenelle. Kesällä en osaa pitää kiinni naruista niin kovasti, että pystyisin huomioimaan kalenterini. Se on vapauttavaa.

kolme viikkoa kesää.

Töitä on enää kaksi viikkoa. Kolmantena viikkona lähden kiertämään Suomea! Tänään en jaksanut tehdä mitään, joten etsin sopivia Suomi-kohteita. Löysin yhden viinitilan, Retretin ja Suomen kauppahallit. En tosin vielä tiedä minne tarkalleen menen tai millä menen, mutta olen päättänyt lähteä tien päälle.

Suunnitteleminen on mukavaa! Aina, kun on jotain mitä suunnitella, on myös jotain mitä odottaa. Se auttaa piristämään arkea. Tarvitsen kiinnekohtia, joita muistella jälkikäteen. Kiinnekohtia saa vähemmän, jos on vain kotona. Viime kesästä päällimäiseksi mieleen jäi manuilu, päivystykset, ohimennen törmäys kaveriin, juhannus ja ruissi, varsinkin Turisaksen keikka. Viime kesänä en purjehtinut enkä lähtenyt minnekään.

Äidin mielestä on kurjaa, että joudun lähtemään yksin. Minusta se kuulostaa seikkailulta. Joskus on hyvä olla itsensä kanssa.

Tänä vuonna Ruisrockissa Nekromantixin keikalla oli makkaran muotoinen mosh pit.

"Anna palaa, hitto vie!"

Amélie, pitkästä aikaa. Kun näin Amélien ensimmäisen kerran, halusin kerätä passikuvia. Rupesin keräämään lehtikuvia ihmisistä.

Améliessa kuvataan se sama tunnelma, joka minulla muutama viikko sitten oli ja jota rakastan yli kaiken. Maailmaa rakastava tunne, jolloin haluaa olla hyväntekijä ja auttaa kaikkia. Ilahduttaa. Amélien jälkeen haluaisin taas tehdä jotain maailmaa syleilevää. Mitä tahansa! Sen sijaan vietän perjantaini olemalla yksin kotona katsomalla elokuvaa. Perjantai on hyvä leffapäivä.

Maailma tarvitsisi enemmän sellaisia ihmisiä kuin Amélie. Haluaisin uskoa, että heitä on. Haluaisin itsekin olla kuin Amélie. Vaikka hyvänmielenleffaksi Amélie on yllättävän surullinen.

Tämä viikko oli hyvä. Tämä viikonloppu olkoon laiska.