Viikset, jotka puhkaisivat taivaan

"Virheissä on melkein aina jotain pyhää. Älä koskaan yritä korjata niitä. Päinvastoin, rationalisoi ne, ymmärrä ne perin pohjin. Sen jälkeen voit onnistua ylevöittämään ne. Geometriset pohdiskelut johtavat kohti utopiaa eivätkä edistä erektioita. Eihän geometrian kanssa puuhailevilla seisokaan juuri koskaan." Salvador Dali

Luen nykyisin liian harvoin. Monta kirjaa on jäänyt kesken ja odottamaan parempia aikoja. Ei ole ollut mielenkiintoa tai aikaa. Alkuvuodesta luin kirjan kuutta sivua vaille loppuun. Jotenkin unohdin sen hyllyyn enkä ole lukenut mitään. Sitten löysin vanhan ystävän, johon minun on pitänyt tutustua uudelleen jo pitkään. Neron päiväkirja, Salvador Dalin päiväkirja. Luin sen muistaakseni joskus yläasteikäisenä. Etsin sitä joskus kirjakaupasta, mutta en löytänyt. Nyt se moikkasi minua kaverin hyllystä ja pyysi ottamaan mukaansa.

Luetut kirjat tuntuvat minusta ystäviltä. Ne muistuttavat ajasta, jolloin ne luki. Paikoista, joissa niitä on lukenut. Keskusteluista, joita kirjan pohjalta on käynyt. Parhaita ovat kirjat, jotka ovat sen verran omituisia, että niistä on puhunut monelle. Tässä suhteessa Neron päiväkirja on täydellinen! Se muistuttaa ajasta, jolloin rakastin kaikkea hullua, erikoista ja outoa. Se on juuri sopivan erikoinen kirja, joka on kuitenkin ymmärrettävä.

En ole aikoihin istunut yksin kahvilassa ja lukenut. Tänään istuin yksin ravintolavaunussa ja luin. Pitäisi useammin pysähtyä ja olla ilman kymmentä virikettä ja kiireen tunnetta. Jotenkin vain aina tuntuu olevan niin kiire joka paikkaan ettei ehdi pysähtyä.

Tällä viikolla leikin myös oikeaa yliopisto-opiskelijaa ja kävin ensimmäistä kertaa lukemassa yliopiston pääkirjastolla. Tässä vaiheessa opintoja on hyvä löytää paikka, jossa pystyy keskittymään muita paikkoja paremmin. Enää yksi tentti jäljellä!

Dali kirjoitti ensimmäisen kirjallisen tuotteensa seitsenvuotiaana:
" Lapsi on kävelyllä äitinsä kanssa kesäkuisena yönä. Tähdenlentoja putoaa satamalla. Lapsi poimii yhden ja sulkee sen nyrkkiinsä viedäkseen sen mukanaan. Kotiin saavuttuaan hän asettaa tähden yöpöydälle ja juomalasin nurinpäin sen suojaksi pitääkseen aarteensa tallessa. Seuraavana aamuna herättyään hän parkaisee kauhusta: mato on yön aikana syönyt hänen tähtensä!"

Opinto-ohjaus on tärkeää.

Tänään ärsytti. Meille kerrottiin ensimmäistä kertaa koko opintojen aikana mistä opinnot todella koostuvat. Ilmeisesti osittain tämä johtui muutoksista, osittain epäselvyydestä. Selvisi, että tutkintovaatimuksiin tarvittava opintomäärä saavutetaan jo pakollisilla opinnoilla. Koko lääkiksen ajan meille on toitotettu, että valinnaisia tarvitaan 0-30 pistettä syventävän opinnäytetyön laajuudesta riippuen. Sama viesti on myös kerrottu tuutorikoulutuksessa jokaisena neljänä kertana, kun olen sen käynyt.

Ärsyyntyminen ei johtunut siitä, että olisin tämän tiedon valossa tehnyt vähemmän valinnaisia kursseja. Tuskin olisin. Kyse on siitä, että olisin halunnut itse valita tekeväni puolen vuoden opintomäärän ylimääräistä enkä luulla sen olevan pakollista. Lisäksi infon pitävät tädit antoivat ristiriitaista tietoa opinto-oppaaseen verrattuna. Hm!

Olen pitänyt meidän opinto-ohjausta korkeassa arvossa. Tähän mennessä se on toiminut hyvin joka tilanteessa eikä minulle ole ikinä tullut mitään ongelmia. Ei toisaalta tullut nytkään. Ärsytyskin lähti luentotaukokaljalla, mikä oli oikeastaan vain hauska kokemus, jota ei ole tullut ennen harrastettua. Eikä kukaan edes narauttanut, vaikka luennoilla onkin nollatoleranssi alkoholin suhteen (ja kollegiaalinen narautusmahdollisuus).

Meillä on jäljellä kuusi viikkoa intensiiviopetusta. Valmistuminen lähenee uhkaavasti. En oikein tiedä mitä ajatella siitä. Aikaisemmin se ahdisti, nyt ei enää niin paljoa. Se tuntuu kuitenkin kamalan vieraalta ajatukselta. 18 vuoden opiskeluputki on pian ohi. Sitten hypätään kai työputkeen. Onneksi vieläkään ei tarvitse päättää mitä tekee isona.

Wikipedia - tylsyyttä vastaan, tiedon puolesta!

Päivystyksessä on jälleen hiljaista.

A. Einstein oli lapsena kielellisesti perfektionisti. 7-8-vuotiaaksi asti hän kuiskasi ensin itselleen kaikki lauseet ennen kuin sanoi ne julki.

Kaimapelini kaisa eli karoliina on biljardipeleihin kuuluva peli, johon kuuluu 5 palloa, ja jonka pisteenlasku on äärimmäisen monimutkainen. Pisteenlaskuun kuuluu nakkeja.

Ennen vanhaan Suomessa juhlittiin kekriä eli sadonkorjuunjuhlaa. Tuolloin myös vainajat kutsuttiin syömään lammaspataa. Kirkko kuitenkin kielsi niin kekrin kuin lammaspadan syömisen, koska näki nämä syntiseksi. Kirkonpelossa ihmiset söivät lammaspataa navetoissa.

Che Guevara harrasti aikoinaan valokuvausta. Hän oli myös intohimoinen pyöräilijä: hän matkusti motoroidulla pyörällä.

J.R.R. Tolkienin syntymäpäivä on tänään.