Tänään postiluukustani kolahti (tai pikemminkin työnnettiin sisään) uimapatja.
Tänään sain uudet lasit. Maanpinta tuntuu koko ajan olevan 10 senttiä liian lähellä. Tuntuu häröltä. Koko ajan tekisi mieli jäädä ihmettelemään maata pöljän näköisenä.
Tänään lainasin taas uutta musiikkia ja ihastuin Banda Madrugadaan. Kuuntelin musiikkia ja mieleni teki pyöräillä maailman ympäri. Hymyilytti kamalasti ja teki mieli tanssia.
Tänään törmäsin opiskelutoveriin, joka on sillä osastolla minne minä menen ensi viikolla. Vaikka oli kyseessä henkilö, joka kehuu melkein aina ja kaikkea, niin kehut osastosta ja sen henkilökunnasta sai silti minut odottamaan manua. Tykkään.
Tänään kävin leffassa katsomassa Reindeerspotting. Nyt ymmärrän miksi tekijät valittivat K-18 leimasta: mitään todella pahaa leffassa ei minusta ollut. Jotenkin leffa auttoi taas ymmärtämään narkkareita. Tai ehkä se lähinnä vahvisti käsitystä siitä, että narkkarit tosiaan yrittävät uskotella itselleen, etteivät he, juuri he, ole oikeasti tällaisia. He ovat vain ajautuneet käyttämään huumeita, joskus vielä kaikki on paremmin. Joskus vielä heillä on pieni talo, vaimo ja perunamaa. Vielä joskus he pääsevät tästä kaikesta irti lopullisesti. Ihmisillä on taipumus kehittää ratkaisuja. Kaikki olisi paremmin, jos pääsisin ulkomaille. Kaikki on paremmin kunhan vain saisin töitä. Kaikki on paremmin, kun muutan parempaan asuntoon. Uusi ympäristö, uusi elämä. Uskotellaan, että kaikki tulee paremmaksi vielä joskus. Kaikki tulee paremmaksi yksinkertaisella, mutta vaikeasti saavutettavalla muutoksella. Voitko väittää, ettet koskaan itse olisi ajatellut näin? Minä en voi.
Tänään kylävalinnan myyjä teki minut iloiseksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti