Minulla on ongelma nimeltä facebook.
Ongelma ei sinänsä ole se, että käyttäisin siihen turhan paljon aikaa (vaikka käytänkin), vaan se, että se katkaisee ajatuksen kulun. Liian monta kertaa viime aikoina olen avannut selaimen tehdäkseni "jotain järkevää". Sivujen lataaminen on kestänyt aikansa ja yleensä naamakirja latautuu ensimmäisten joukossa. Tämän takia eksyn facebookkiin, katson uudet ilmoitukset ja tämän jälkeen ihmettelen mitä ihmettä minun pitikään tehdä.
Ongelma on toistuva. Yleensä kuluu noin 7 minuuttia ennen kuin keksin mitä minun piti tehdä. Ongelmaan olisi simppeli ratkaisu: sulkisin facebookin ennen selaimen sulkemista. En kuitenkaan tee sitä vaan valitan asiasta blogiini. Niin, miksi tosiaan minulla ei ole aikaa ylinmäärin?
Missä kulkee addiktion raja?
Jos sulla kuluu tuohon facebookkailuun ja ihmettelyyn kuluu kaikkiaan vain se seitsemän minuuttia, niin se on musta jo tosi hyvin! Jos sen sijaan ihmettelyyn menee se seitsemän minuuttia ja facebookkailuun huomattavasti enemmän, niin sitten voi jo vähän pohtia toimintatapojen muutosta.
VastaaPoistaIte tulee usein käytyä aika monta sivustoa läpi ennen kuin alkaa tehdä sitä jotain hyödyllistä juttua. On Facebook, sähköpostit ja uutiset. Niihin vierähtää ihan kivasti aikaa. Ikävintä on ehkä se, että voi tuhrautua myös paras vireystila, jos tekee kaikki nämä juuri työpäivän alussa.