Viime aikoina aika on tuntunut karkaavan sormien välistä juosten.
Minun on pitänyt siivota 4 viikkoa. Olen aloittanut noin 10 kertaa, mutta joka kerta jättänyt kesken. Jokin muu asia on tuntunut tärkeämmältä.
Minun on pitänyt tiskata 2 viikkoa. Olen aloittanut tiskaamisen 3 kertaa, tiskannut noin puolet astioista ja jättänyt kesken. Viimeksi jätin vaikeimmat astiat likoomaan. Päivän lopuksi tyhjensin altaan, mutta siellä ne kattilat edelleen likoavat. Tiskiharja oli jäänyt lavuaariin.
Minun on pitänyt lukea kevään viimeiseen tenttiin. Tänään en mennyt soittamaan, jotta voisin lukea siihen. Sen sijaan katson näyttöä ja yritän saada tietoa siirrettyä aivoihin. Se ei onnistu. Olen selaillut samoja kopsuja yli neljä tuntia oppimatta mitään.
Olen ollut päivittämättä niin kauan, että koko blogger on muuttanut ulkoasuaan. Olen myös kokenut itseni niin kiireiseksi, etten ole ehtinyt selata muiden päivityksiä enkä facebookkia yhtä ahkerasti kuin yleensä.
Jokin aika sitten minua ihmeteltiin, koska en tiennyt erään elokuvan olemassa olosta mitään. Itse puolestani ihmettelin mistä olisin tiedon voinut saadakaan. Mistä ihmiset saavat tietoa asioista, jotka kuuluisi tietää? Itse saan pieniä tiedonjyviä radiosta, mutta YleX:n uusien juontajien jälkeen iltakuuntelu on jäänyt, mikä on vähentänyt radioaikaani huomattavasti. Telkkaria en ole katsonut enää kuukausiin ja turkkari tarjoaa harvoin tietoa elokuvista.
Päiväni paras hetki oli, kun löysin kylävalinnalta tuttuja eikä minun tarvinnutkaan heti lähteä pois. Olisin halunnut mennä heidän mukaansa.
Voitettiin SM-hopeaa harmonikkaorkesterien sarjassa viikonloppuna. Vuosi sitten en olisi ikinä kuvitellut edes kisaavani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti