korvamatoja

Jotkut lauseet jäävät mieleen paremmin kuin toiset. Minulla on paljon lauseita, jotka tulevat tietyissä tilanteissa mieleen. Jos lause on jollain tavalla ajankohtainen, jaksan joskus jopa selittää mikä lause se on ja miksi se tulee mieleeni. Yleensä kuitenkin vain sanon lauseen ääneen (minkä voisi jättää tekemättäkin) ja jätän kuuntelijat (jos niitä on) näyttämään hölmistyneiltä.

Ehkä mieleen jäävät lauseet kertovat jotain minusta, ehkä eivät. Todennäköisesti ne kertovat vain tunnelmasta, joka minulla on ollut, kun olen ne kuullut. Tai sitten olen kuullut ne liian usein. Osa on pätkiä biiseistä, osa ihmisten sanomia. Tässä teille muutamia.

"Asut pahvitalossa missä kastelet muovikukkia."

"Silinteri on miesten hattu."

"Älkää menkö sinne! Se on kamala paikka."

"Mä tiedän millanen ääni tosta tulee!"

"Aina ei tartte puhua."

"Itkettääkö supersankareita?"

"Mulla ei oo enää kotia."

"Mitä tulee kun lumi sulaa? Kevät."

"Mitä jos vierivä kivi haluaisi sammaloitua?"

"Mimmejä saa aina odottaa."

"Se on virhe."
"Sä olet hätähousu."

"Antaisit joskus rauhassa jonkun olla kunnolla pulassa."

"Carpe diem!"

Huomenna on kevään viimeinen tentti! Tänä kesänä minun ei (toivottavasti) tarvitse uusia tenttejä eikä tehdä syväreitä. Uskomatonta! Nyt minulla ei olekaan kirjapinoa odottamassa pöydällä ja inhottavaa tunnetta pään perukoilla, että pitäisi tehdä jotain hyödyllistä. Sen sijaan olen töissä. En tiedä mihin suuntaan kehitystä on tapahtunut.

"Rock-tähti saa kaiken minkä haluaa."

Pulsut ovat löytäneet tiensä joukkilan viereiselle lenkkipolulle. Mies, joka huutaa olevansa suomalainen ja ainoa suomalainen, jota on kohdeltu kuin terroristia, häiritsee minun rauhallista riippumattonörtitystäni. Humalainen huuto tunkeutuu musiikkini läpi. Hän sanoo olevansa vihainen. Minä en haluaisi kuunnella vihaisia ja huutavia ihmisiä riippumatossani.

"Eikä kännykkää voi laittaa kii kun se soi."