Kaipaisin keskustelua. Juuri nyt haluaisin puhua turhanpäiväisistä asioista ja kuunnella ystävällistä ääntä. Haluaisin puhua asioista joilla ei oikeasti ole merkitystä. Haluaisin kuunnella ja tutustua uuteen ihmiseen. Haluaisin tietää miltä uuden tuttavan lapsuuden koti näytti. Haluaisin kertoa miten yritin joskus kasvattaa tammia. Haluaisin kuunnella pehmeää ääntä, jota kiinnostaisi.
Kovin monellakaan asialla ei ole keskusteluissa suurta merkitystä. Voin selittää pitkät pätkät asioita, jotka eivät oikeastaan liity mihinkään ja joista ei oikeasti edes käy ilmi mitään uutta. Voin myös kuunnella tällaista tarinointia pitkään ja hartaasti ja olla kaikesta suunnattoman kiinnostunut. Kai sitä kutsutaan keskusteluksi.
Ymmärrän ihmisiä, jotka eivät tunne tarvetta tutustua muihin ihmisiin eivätkä halua tietää ystäviensä sukulaisten vaivoista mitään. Eihän se tieto lopulta merkitse mitään tämän hetken kannalta. Kuitenkin itse haluaisin tietää kaikista kaiken.
Mikä sinun lapsuuden mielikuvitusystäväsi nimi oli?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti