"Suihkussa tarvitsee käydä vain silloin, kun ympärillä on ihmisiä, jotka eivät voi sietää löyhkää. Ainoa syy olla selvinpäin on, että pitää tehdä jotakin."
Tänään haluan hehkuttaa Nikki Sixxin Heroiinipäiväkirjaa. Minulla ei ole juuri mitään sanottavaa itse kirjasta. Pidän siitä valtavasti, mutta en oikeastaan edes tiedä miksi. Näin kerran miehen, josta pidin heti ensinäkemältä valtavasti, mutta en yhtään tiennyt miksi. Myin hänelle mansikkaa.
Heroiinipäiväkirja on kirjana täydellinen. Pokkari, joka aukeaa kuin unelma. Kokolailla pehmeä kirja. Sitä ei haluaisi päästää käsistään, koska se on vain niin täydellinen. Hassua.
En ole aikoihin koukuttunnut kirjaan tällä tavalla. En ole koskaan koukuttunut kirjan ulkomuotoon.
Haluan lukea päiväkirjoja.
"Aloin opettaa bändille uutta biisiä. Annoin Vincelle sanat ja näytin Mickille kitarariffin. Äijät alkoivat soittaa sanomatta mitään... ne vetivät hyvin... oppivat sen heti kättelyssä. Biisin puolivälissä sitten tajusin, että jätkät osasivat sen jo. Olin jo opettanut sen niille... eilen."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti