Kesällä kaveri pohdiskeli mitä haluaa elämältään. Koska en varsinaisesti osannut auttaa, ehdotin pienten asioiden miettimistä ensin. Niin minäkin teen. Ei se varmaankaan mitään varsinaiseen ongelmaan auta, mutta voi kuvitella ymmärtävänsä mitä haluaa, kun tietää haluavansa vaikkapa ponin. Saa jotain mihin pyrkiä.
Minulla on runsaasti pieniä asioita, joita haluaisin. Nyt uutena olen keksinyt, että haluaisin ison tussitaulun. Sellaisen kuin koulussa. En kuitenkaan tarvitsisi sitä kuin opiskelujen ajaksi, joten en varmaankaan koskaan tule saamaan taulua. Nyt taulun asemassa toimii ikkunani. Tällä hetkellä projektin nimi on syventävät opinnot ja tussin lisäksi olen käyttänyt myös post-it -lappuja. En tiedä auttaako tämä yhtään projektin loppuun saamisessa, ikkuna näyttää lähinnä ahdistavalta, mutta ainakin voin kuvitella saaneeni jotain aikaan. En kuitenkaan vieläkään ole aivan tietoinen mitä olen tekemässä.
Uutena vuotena tehdään aina lupauksia. Minusta on hauskempi tehdä lupauksia kouluvuoden alussa. Tänä syksynä olen luvannut, että saan syvärit valmiiksi ennen joulua. Tänään minun piti saada käsitys siitä, mitä olen tekemässä. Koska se ei näytä edistyvän, voisin sen sijaan muotoilla syvärini muovailuvahasta. Lopputulos muistuttaisi todennäköisesti hieman Toukopoukon sielua, mutta mustan sijasta siinä olisi punaista, keltaista ja oranssia.
Eilen katsottiin Disney-leffoja kahden pulsuhanskan ja yhden lapasen verran elikäs yhdeksän kappaletta. Eilinen töllötys jatkuu tänään laiskuutena enkä jaksa tehdä mitään vaikka pitäisi. Aina pitää tehdä jotain. Eikö sitä koskaan saa vain hyvällä omatunnolla olla?
Ulkona tuoksuu syksy. Millainenkohan tästä syksystä tulee? Ainakin alku on ollut lupaava. Tänä syksynä olen vapaa menemään ja tulemaan niinkuin itse haluan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti