Lukuvuotena ei saa mitään aikaiseksi, koska pitäisi koko ajan lukea. Lomalla ei saa mitään aikaiseksi, koska "vielähän tässä on aikaa". Koska sitä sitten olisi tarkoitus saada jotain tehtyä? Hermostun itseeni!
Mitä oikeastaan teinkään viime viikolla? Mihin se kaikki aika, joka piti käyttää syväreiden vääntämiseen, katosi? Miksen saa otettua itseäni niskasta kiinni ja tehtyä asioita silloin, kun niitä ehtisi tehdä? Turhauttaa. Tänään sain tiskattua, koska välttelin syväreiden tekemistä. Tiskiä olikin sitten ehkä ensimmäistä kertaa yksin elellessä kertynyt niin paljon, että astiat alkoivat oikeasti loppua. Tästä voi päätellä, että minulla on aika paljon astioita ja hyvin pieni alue, johon tiskejä voi kasata. Nyt olen tosin tuplannut sen alueen, koska olen levittänyt sotkuni ja tiskini myös parvekkeen puolelle. Oi, autuutta.
Miksi aina pitäisi olla joku suurempi ja vielä enemmän vastenmielinen asia, joka pitäisi tehdä, jotta saisi ensimmäisen asian tehtyä? Ei tässä ole mitään järkeä! Nyt, kun ei ole oikeastaan kuin kaksi asiaa, joita pitäisi tehdä, haluan vain maata riippumatossa, syödä herkkuja ja marmattaa tänne, etten saa mitään aikaiseksi. Hienoa sitten. Vaikka eihän minun pitäisi marmattaa, koska minulla sentään oli kesällä lomaa. Kuitenkin tuntuu, että aika on vain hävinnyt jonnekin. Kuka sen vei?
Vaikka mitä siitä sitten? Kesä on ollut rentouttava, lukuvuoden aikana voi sitten kieriskellä tuskissaan, kun on liikaa tekemistä. Voi, miten lohdullinen ajatus.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti