Uskon, että Turku selviää kulttuurikaupungiuudestaan kunnialla. Lauantain avajaisspektaakkeli oli upea! Vaikka osa ihmisistä ei olekaan samaa mieltä, niin minusta tapahtuma oli 20 asteen pakkasessa paikalle kävelemisen ja tunnin kylmässä seisomisen arvoista. Arvostan, että Turku tekee jotain kaikille avointa ja ilmaista. Lisäksi pidin siitä, että tapahtumassa oli yhdistetty vähän kaikkea. Oli dialogi (joka tosin oli ainoa asia, josta en oikein pitänyt, mutta joka livenä toimi sentään kohtuullisesti), dj, tanssia (tai jotain siihen verrattavaa), laulua, ilmapalloja, ilotulitteita ja vaikka mitä. Ilotulitteet erityisesti olivat hienoja. Turun ilotulitteet eivät ole ikinä yltäneet samalle tasolle! (Enkä kyllä muutenkaan ole hienompaa nähnyt.) Pidin myös täysikuun näköisestä pallosta, joka leijaili taivalla. Sen funktio ei tosin täysin selvinnyt minulle. Hieno spektaakkeli joka tapauksessa! Ja väitän, että se oli järjestetty niin, että jokainen paikalla olija sai tapahtumasta ainakin jotakin irti.
Tänään tutustuin capoeiraan. Vekkuli laji! Laji muistutti minusta hivenen hippien versiota taistelulajeista. Missään vaiheessa ei varsinaisesti ole tarkoitus ottaa kontaktia toiseen eikä satuttaminen ainakaan ole tavoittelemisen arvoista. Mutta pidin tästäkin! Vaikka pääasia minulle onkin, että teen ylipäänsä jotain. Kuten aina joulun jälkeen, nytkin olen taas vannottanut aloittavani urheilun. Lisäksi capoeiran (ainakin) viiden kerran kurssi tulee ainakin käytyä, koska Ni on seurana. Tänäänkin olisin iloisesti jättänyt väliin, jos Ni ei olisi rimpauttanut ovikelloa. Kuka sitä kelloa on ennekään katsonut...
Lisäksi viikonloppuna sain taas hiihdettyä (hyvä minä!), laiskottelin, katsoin paljon telkkaria ja ompelin hännän pään tilalle. Haaroväli tai pääaukko, aika sama oikeastaan...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti